Kuningas Juhana III oli Turun kulttuurin sydän
Casagrandentalon sisäpihalle johtavalla käytävällä seisoo rintakuva kuningas Juhana III:sta, Turun linnan loistokauden rakentajasta ja Pyhän Hengen kirkon rakennuttajasta. Vaikka hänen valtakautensa oli täynnä valtataisteluita ja uskonnollisia kiistoja, Turussa Juhanan ja Katariina Jagellonican hovi jätti jälkensä kaupunkikulttuuriin. Siksi hänelle pystytettiin muistomerkki juuri tälle tontille. Katso alta, miltä Casagrandentalon ympäristö näytti 1510-luvulla.
Juhana III:lla oli keskeinen merkitys 1500-luvun Turussa ja aivan erityisesti Pyhän Hengen kirkon rakentamisessa. Juhana (1537–1592) oli Kustaa Vaasan toiseksi vanhin poika. Kustaa nimitti hänet Suomen herttuaksi vuonna 1556, jolloin hän sai hallintaansa muun muassa Turun läänin.
Juhana asettui Turun linnaan, jolloin kaupungille koitti ennennäkemätön nousun aika. Linnaa laajennettiin esilinnalla, joka rakennettiin renessanssin muodin mukaisesti. Samalla Juhana edisti kaupungin elinkeinoelämää ja kauppaa.
Parhaiten Juhana muistetaan Suomessa kuitenkin Turun linnassa vietetyn komean hovielämän ansiosta. Juhana solmi lokakuussa 1562 avioliiton Puolan kuninkaan Sigismund II:n sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina muodostivat Turun linnaan pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Vaikka loiston aikaa kesti alle vuoden, Juhanan ja Katariinan hovilla oli kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuurielämään.
Kuninkaaksi noussut Juhanan vanhempi veli Eerik XIV ei katsonut hyvällä veljensä avioliittoa katolisen Katariinan kanssa. Heidän isänsä Kustaa Vaasahan oli nimenomaan katkaissut välit paaviin ja takavarikoinut kirkon omaisuuden kruunulle. Eerik valtasi Turun jo keväällä 1563 ja syytti Juhanaa valtiopetoksesta. Juhana tuomittiin kuolemaan, mutta rangaistusta ei pantu täytäntöön. Sen sijaan Juhana ja Katariina kuljetettiin vankeuteen Gripsholmenin linnaan Ruotsiin.
Veljesten osat vaihtuivat pian, kun Eerikin mielenterveys järkkyi ja Juhanasta tuli kuningas vuonna 1568. Kuninkaana Juhana III yritti löytää ratkaisun kristikunnan hajaantumiseen. Hän palautti vanhat hiippakunnat ja piispannimitykset sekä kirjoitti ns. Punaisen kirjan, jossa hän yritti löytää kaikille sopivan jumalanpalvelusmuodon. Tukholman papit ja Uppsalan professorit pitivät kuitenkin kirjaa vaarallisena myönnytyksenä katolilaisuudelle ja tuomitsivat sen jyrkästi. Suomessa kirjaan suhtauduttiin myönteisemmin.
Kirja julkaistiin vuonna 1576 ja se myös otettiin käyttöön seuraavien vuosien aikana. Katariinan vaikutuksesta Juhana III kääntyi pari vuotta myöhemmin katolilaiseen uskoon. Ruotsi ei kuitenkaan palannut katolilaisuuteen ja suhteet Vatikaaniinkin katkesivat lopullisesti 1580, kun paavi ei hyväksynyt Punaisen kirjan liturgiaa vaan piti Juhanaa harhaoppisena. Katarina Jagellonican kuoltua 1583 Juhanan kiinnostus katolilaisuuteen laimeni huomattavasti.
Pyhän Hengen kirkon kolme vuotta kestänyt rakentamisvaihe päättyi Juhanan kuolemaan 1592. Tämän jälkeen kruunun rahoja ei enää koskaan käytetty kirkon rakentamiseen. Juhanan kuoltua myös Punaisen kirjan noudattamisesta Ruotsissa luovuttiin.
Juhana III:n syntymästä tuli vuonna 2009 kuluneeksi 440 vuotta. Benito Casagrande päätti pystyttää patsaan Pyhän Hengen kirkon rakennuttajalle, jolla oli niin keskeinen vaikutus Turun oloihin 1500-luvulla. Näköispatsaan toteuttajaksi Casagrande valitsi nuoren turkulaisen kuvanveistäjän Sofia Saaren. Pronssiin valettu rintakuva valmistui kesällä 2009. Sijoituspaikaksi valikoitui Casagrandentalon sisäpihalle johtava porttikäytävä. Nykyään Pyhän Hengen kirkon raunioissa Casagrandentalossa sijaitsee Pyhän Hengen kappeli.
Teksti ote Casagrandentalon vuosisadat -kirjasta.
Lue lisää ja lataa kirja tästä.
Lataa sovellus ja sukella historiaan!
Voit tutustua Casagrandentalon ja sen ympäristön historiaan aina 1300-luvulta laajennetun todellisuuden avulla. Lataa sovellus puhelimeesi.
