Keisari Aleksanteri I Casagrandentalon loistokkaissa tanssiaisissa
Keväällä 1809 Turku sai kunnian vastaanottaa Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri I:n. Casagrandentalossa järjestetyt Seipelin tanssiaiset jäivät historiaan loistokkaana iltana, jossa kaupungin seurapiirit kokoontuivat juhlimaan keisarin ensivierailua – samppanjan, tungoksen ja jopa pientä draamaa sisältäneissä juhlissa.
Keisari Aleksanteri I saapui Suomeen avaamaan Porvoon valtiopäivät maaliskuussa 1809. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa maan perustuslailliset oikeudet. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta ja maa ”korotettiin kansakuntien joukkoon”, kuten keisari itse asian ilmaisi.
Porvoosta keisari matkusti pikakäynnille Turkuun, jonne hän saapui 2. huhtikuuta. Keisarin hyvä maine oli kiirinyt kaupunkiin, joten katujen varret olivat täynnä riemuitsevaa väkeä vastaanottamassa arvovierasta. Illalla Turku oli juhlavalaistu ja kaupungin seurapiirit kokoontuivat Casagrandentalossa sijaitsevaan Seipelin saliin keisarin kunniaksi järjestettyihin tanssiaisiin.
Kauppaneuvos Erik Julin kirjoitti muistelmissaan illan tapahtumista. Juhlahuoneistoon pääsyä varten saliin oli rakennettava tilapäiset portaat, jotka johtivat pihalta suoraan juhlasaliin. Portaiden leveys oli kuusi kyynärää eli noin 3,5 metriä ja sen päälle rakennettu katos oli noin kolmen metrin korkeudessa. Portaiden yläpäässä oli pieni tila päällysvaatteiden riisumista varten. Salin lattiaan maalattiin ruusuja ja lehtiä vesiväreillä. Juhlissa vallitsi kova tungos ja jopa sekasorto. Tulipalo oli lähellä, sillä tuli tarttui neiti Hedvig Haartmanin pukuun. Hän käväisi kuitenkin kotonaan vaihtamassa ylleen uuden puvun ja palasi takaisin juhliin.
Illan tarjoiluista tiedetään vain se, että juomana oli samppanjaa. Tähän liittyen tanssiaisissa tapahtuikin kuuluisa kohtaus. Keisari kieltäytyi hänelle tarjotusta samppanjalasillisesta, jolloin sitä tarjonnut kauppaneuvos Gabriel Gestrin tokaisi hämmästyneenä: ”Mais c’est donc du champagne!” – ”Mutta sehän on samppanjaa!” Turkulaisporvari ei näin jaloa juomaa kovin usein päässyt maistelemaan, mutta keisari oli varmasti tottunut paljon parempiinkin juomiin kuin Turussa saatavilla ollut samppanja. Pikku kömmähdyksistä huolimatta näitä Seipelin tanssiaisia on sittemmin muisteltu yhtenä Turun suurista hetkistä, jolloin kaupungissa koettiin keisarillista loistoa ja vietettiin samalla Suomen ensimmäistä itsenäisyyspäivää.
Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen uuden hallitsijan eli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri I:n ensi vierailusta Turussa. Vierailua juhlittiin paljastamalla Casagrandentalon ulkopuolella suomen-, ruotsin- ja venäjänkieliset laatat, joissa kerrottiin keisarin ensivierailusta Suomen suuriruhtinaskunnan silloisessa pääkaupungissa ja nimenomaan tässä rakennuksessa.
Teksti ote Casagrandentalon vuosisadat -kirjasta.
Lue lisää ja lataa kirja tästä.
Lataa sovellus ja sukella historiaan!
Voit tutustua Casagrandentalon ja sen ympäristön historiaan aina 1300-luvulta laajennetun todellisuuden avulla. Lataa sovellus puhelimeesi.
